29. joulukuuta 2010

muotiblogeillaan sitten lol

Olen tässä lähiaikoina tehnyt ihmeellisesti heräteostoksia. Mä en yleensä ole mikään shoppailu-ihminen ja joskus saa pakottaa itsensä ostamaan jotain. Kissoille voisin ostaa puoli maailmaa, niin teenkin useesti - Huomattavasti palkitsevampaa.
Mulla on esimerkiksi myös kasa rikkinäisiä laukkuja, ja viimeisimmän laukkuni ostin vuonna 2007. Joten pointti tuli varmaan selväksi :D

Teen nyt nolon muotiblogipaska-postauksen tähän, koska olen nyt niin perkeleen ylpeä että ostin uuden laukun! ... tai kaksi? kolme? + muuta turhaa.





En osannut päättää minkä ostaisin, kun kaikkiin on vaatekaapissa olemassa sopivia vaatteita, niin ostin sitten kaikki kolme. Yhdellä noista on vielä sen verran kokoa, että siellä kantaisi vaikka koko festarikesän viinat yksin.

Sitten ostin hupparin, hiuskoristeen ja kengätkin. Kengistä tulee kuva myöhemmin, kunhan saan ne ensin itse käsiini. Kyseessä siis Pleaser Candy saapikkaat, superhalvalla!
Ensin huppariin, koska enhän mä muuta enää käytäkään. Oon lihonut tässä muutaman vuoden varrella sen verran, että kaikki yhtään paljastavampi saa jäädä hyllyyn. Normaalisti kävelenkin avopuolison isoissa huppareissa kaikkialle...

Huonoa huonompi kuva vieläpä, jei.
Latex-hiuskoriste, joka on huonosta kuvasta poiketen kirkkaan pinkki.

Siinäpä muutama. Jos tekisin jokaisesta ostoksestani postauksen, tämä olisi sitten jo kissablogi.
Ostan itselleni mitään todella harvoin, mikä on tietenkin hyvä asia tällaisen pienituloisen ihmisen kannalta.

Moni ihmettelee useasti että miten mulla on varaa elää Helsingissä, ostaa ja elättää kalliita rotukissoja ja ostella itselleni ja asuntoon kaikkea. No, mulla ei olisikaan jos tuo kaikki olisi noin yksitoikkoista.

Avainsana on hintavertailu, sanoisin.
- Huonekalut olen ostanut lähes kaikki käytettynä ja erittäin priima-kunnossa, niitä kutsutaan löydöiksi. Aina löytyy joku rouva, joka on halunnut ostaa mustan maton, mutta seuraavana päivänä se vihreä olisikin ollut parempi -> myyntiin ja pois alta halvalla.
- Kissojen tavarat ja ruoat tulevat erittäin halpaan hintaan ulkomailta. Ovat sen verran laadukkaita, ettei sitten tarvikaan ostaa pitkään aikaan lisää. Pari onnellista kissakaverusta tunnetusti syö vähemmän kuin yksinäinen, tylsistynyt kissa suruunsa.
Kissojen eläinlääkärikäynnit itseasiassa maksetaan niillä rahoilla, mitä muut ihmiset vetää baarissa joka viikonloppu kurkusta alas.
Yksi meidän kissoista on itseasiassa ostettu pullonpalautusrahoilla (650e) ja satunnaisilla hiluilla, että jos katsoo mitä suustaan kulauttaa alas ja vähentää sitä - Säästää rahaa aivan vitusti!
- Helsingissä asuminen. Kun me etsitään asuntoa, me ei tyydytä siihen ensimmäiseen yksityiseen 1300e kaksioon töölössä. Yksityisellä vuokranantajalla on hyvä ottaa naurettavan suuria vuokria ja vakuuksia.
Vuokrafirmat, itsepäinen/sinnikäs hakeminen = löytöjä halvalla.
Ja helsingin kaupunki, täällä kaikki ei edes ole juoppoja narkkareita. Toisinkuin vaikkapa Lappeenrannan kaupungin asunnoissa kuulemma tuppaa olemaan.

Että jos joku vielä luulee että olen jotenkin rikas, niin pyhpah :)
"Rahaahan löytyy aina, on eriasia, mistä muusta se raha on poissa"

21. joulukuuta 2010

I must eliminate my enemy

Eilen tajusin taas miltä näytän, yhä ja varmaan aina tuun näyttämäänkin.
Mulla on käsissä puhelinnumero, jospa lähtisin korjauttamaan tuon kaulan arven. Se on ollu tuossa mun koko elämän, pilannu kaiken.
Lisää arpia siitä tulisi, mutta jos se olisi edes erimuotoinen, olisin pelastettu.

Edellisestä leikkauksesta on takana vuosi ja kolme kuukautta, eikä tuo arpi ainakaan tuosta asetu mihinkään.
Kaiken muun pystyn varmasti korjaamaan ja korjauttamaan omassa kehossani vaikka heti, mutta tuo tuottaa aina ongelmia...



Pitänee katsella joulun yli asiaa ja puhua Tonin kanssa...

20. joulukuuta 2010

Yöllisiä ajatuksia

Mitäpä näistä mun merkinnöistä ei olis yöllä kirjoitettu?

Jotenkin nyt tuntui että oli pakko jakaa muuta viimepäiväinen ajatus täälläkin. So here goes...

Haluan löytää ihmisiä, uusia fiksuja ihmisiä. Onko se niin vaikeaa oikeasti tavata porukkaa, joilla on realistinen käsitys elämästä, tulevaisuuden suunnitelmia ja unelmia, vakaa järjenjuoksu?
Olisi kiva viettää yleensäkin aikaa rauhallisten ja kypsien ihmisten kanssa.
Mä olen kuitenkin aikuinen nainen, joka elättää itseään ja kantaa vastuunsa. Mulla on korkeat tavoitteet omassa elämässäni ja tiedän tasantarkkaan millaiseksi haluan oman tulevaisuuteni rakentaa. Mä olen ollut 4vuotta vakituisessa parisuhteessa, enkä ole kauhean innostunut riehumaan ympäri kaupunkia kännissä iskän ja äiskän rahoilla.
Kaupanpäälle ihmiset, jotka eivät arvostele muiden valintoja, ovat hyvin tervetulleita elämääni.


Ja hei ihan suoraan sanottuna haluan lyödä paistinpannulla kaikkia, jotka;
a.) Päivittää vitun facebookiin "Noni, se olis eka ajotunti takana" Voi vitun lapset, etteköhän te kaikki käy ne samat vitun ajotunnit.
b.) Puhuu koulun työharjoittelusta "duunina." Ja tuolla saatanan FB:ssä sitten lukeekin joka_vitun_8h välein "Huhhuh, se olis nyt 8h duunipäivä takana" TAI "Nyt tekee 9,5h duunipäivää" Voi nyt vittu.



Jos mä olen jotain päättänyt, kukaan ei mun päätä käännä.
Jos mä haluan jotain, mä hankin sen.


Me muuten saatiin se asuntokin :)
Ja voi yleisestikin sanoa että mä voin hyvin ja oon tulessa. Elämässä on kerrankin niin paljon mukavia projekteja menossa samanaikaisesti, eikä aina ehdi päivitelläkään. Kissat pitää tällähetkellä myös kiireessä ja suorastaan säteilen intoa kokoajan.

Ensiperjantaina onkin sitten joulukuun huipennus... Vihaan joulua, enkä tiedä miten aijon selvitä ilman hermoromahdusta ja kiukkuraivoa, niin vituttava juhla. Sehän sen hyvän olon sitten kuitenkin pilaa, mutta yritetään päästä yli ja ympäri...

12. joulukuuta 2010

Maybe I finally understand

Lepää rauhassa täti <3
Ei oltu sen kummemmin läheisiä, mutta tiedän ihmiset lähelläni, johon tämä sattuu kipeimmin.

Tänään tajusin, että kaiken sen ajan mitä olen itse toivonut olevani kuollut, joku toinen on taistellut hengestään haluten elää, haluten tehdä vielä asioita joita mä teen päivittäin, asioita, joita mä en tajua arvostaa.

Tästä lähtien mä yritän elää täysillä.
Mä yritän elää omaa elämääni, täysillä.

10. joulukuuta 2010

Asuntoblues

Saatiin asuntotarjous eilen ja käytiin katsomassa sitä tänään puoli seitsemän.
Kyllä se piruvie huutaa vaan meitä puoleensa! Nyt on sen nykyisen asukkaan harteilla että päästäänkö muuttamaan, toivottavasti! Ihana kämppä, suuri, huonejakoa ja nään siinä niin paljon mahdollisuuksia!
On siellä kylpyammekin ;)

Kyseessä siis 4h+keittiö 82m² + lasitettu parveke, kylpuhuone, erillinen vessa ja vaatehuone.
Siellä on myös jättimegasuuri makuuhuone, eli kunnon pornobileet sitten vaan pystyyn! :'D

Sunnuntain tietämissä selviää. Petyn aika rajusti jos me ei tuota saada... Huh, oon liekeissä!
Siellä riittäs jokaiselle kissalle oma huone jos sille linjalle lähtis. Nyt peukut pystyssä!

En halua hihkua liikaa jossei saadakaan sitä, mutta oonpahan vaan niin innoissani että päässä pimenee!

8. joulukuuta 2010

Joulu my ass

Oon niin vannoutunut joulunvihaaja, aina ollut ja varmaan tulen olemaankin. Kuvottavaa.

Tonilla intistä pitkät lomat ja ei enää muutamaa viikkoa pidempään kun pääsee vapauteen. Sitten kovat bileet 7.1.2011 alkaen klo. 19!

Rahaa ei ole, mutta ihan hyvä olo. Yhdellä kissoista oli vakava silmätulehdus, mutta nyt antibioottia vain ja näyttää jo paremmalta. Jotain bakteerihäikkää vain, ei naarmuja.

Asunnonvaihto näyttää synkältä, Toni hinkuu vieressä nännilävistyksiä ja meikä miettii maailmaa. Mäkkäriinpä tekisi mieli, mutta saa nähdä suostuuko tuo herra hyppäämään auton rattiin enää tänään.

Nyt kissalle silmätippoja ja mahdollisesti syömään.
Pikapäivitystä ja enemmän sitten kun on suurempaa sydämellä :)