30. syyskuuta 2013

I know how I feel

...And I'm feeling good 

Ällösöpö syö teidät.

Tää viikonloppu meni koirien kanssa ratajuoksuissa ja nyt voisin nukahtaa onnellisena märkä koiranpentu vieressä... Voi olla että tästedes käyn suihkussa yksin :D


Ihanaa alkavaa viikkoa! Ei anneta syksyn masentaa! 

28. syyskuuta 2013

We gotta taste for champagne and endless fortune


Taas uneton yö. Sehän siis tarkoittaa aina postausta.
En saanut vaihteeksi unta koska mulla on niin paljon rautoja tulessa, niin paljon unelmia, niin paljon toteutettavaa.

Se "Kaikki heti ja nyt" -tunne keskellä yötä. Päädyin sitten pesemään hiukseni ja kuuntelemaan musiikkia parvekkeelle.

Oon aina ollut se ihminen, että jos jotain haluan, sen toteutan. Niin mä oon aina tehnytkin.
Joten mikä estäisi tälläkään kerralla?


Unelmoin just niistä samoista asioista kuin kaikki muutkin. Kenties mun tähänastiset menestykset ovat nostaneet kusta päähän ja tähtään taas korkeammalle. Kunnianhimo on kai joskus hyvästä?

Mä haluan rakentaa just sellasen elämän ku haluan, ja niin aijon tehdä. Oon jo hyvällä tiellä.
Nää "Voin tehdä mitä vaan"-fiilikset tulee sitten aina keskellä aamuyötä.


Ja mitä enemmän ihmiset kieltää ja provosoi sillä lisää, sitä enemmän tekee mieli toteuttaa kun on niin varma omista valinnoistaan. Kukaan ei vangitse mua häkkiin ja kerro mulle mitä pitäis tehdä ja mitä ei.

Joten... Ei sitä tiedä ikinä mitä tuleekaan vielä tapahtumaan ;)

26. syyskuuta 2013

In all your glamour and cruelty

Sain konsultaatioajan seuraavalle torstaille :) Innoissani odotan.
Konsultaation jälkeen tuun paljastamaan enemmän asioista. Kirurgisen operaation tulen suorittamaan ;)
Pisimpään mun blogia seuranneet tietävätkin.

Tarkoituksena myös bloggailla koko juttu konsultaatiosta odotuksen kautta leikkaukseen ja jälkifiiliksiin.
Joten... Pysykää kanavalla 


25. syyskuuta 2013

No point in living if we ain’t living life

Oon itseasiassa aika happyhappy.
Kaikki tuntuu rullaavan ihan kivasti. Suunnitelmat, koirat, raha, hyvät ystävät, asunto...
On tullut ulkoilua enemmän ja saatua aikaan enemmän.

Tänään kävin Emilialla häiriköimässä(Zeuksen kanssa) kun toinen on ihan kuumeessa kotona.
Oli mukavaa vaan löhöillä Empun luxus-löhölinnassa ja höpötellä 

Nyt ihmettelen youtubesta Tuksun Lahden "keikkaa" ja totean että mulla on asiat aika kivasti :D
En sentään heilu "parin valkkarilasin" jälkeen bilispöydällä uhoamassa, laulamassa apinamiestä ja hieromassa avujani.

Ei mitään kummoisempaa tänään. Metsälenkin päätteeksi satoi kunnolla rakeita ja räntää, talvi tulee.
Viikonloppu menee myös rauhallisissa merkeissä, sprinttijuoksua koirien kanssa ja rentoilua.
Koirablogiin päivittelen varmaan myös jotakin pian.

24. syyskuuta 2013

I still got the aces up my sleeve

Now what? What? We're taking control
We get what we want
We do what you don't
Johan meikä pistää mantereet tanssimaan. Teki hyvää miettiä pari päivää kunnolla omaa elämäänsä, nukkua kunnolla ja pistää henkisesti ranttaliksi.
Nyt loppu se pelleily, itteään niskasta kiinni. Mun ei tarvi kuunnella kenenkään paskanjauhantaa tai alentaa itseäni tasolle jolle en halua. Mun ei tarvi turvautua epätoivoisiin valintoihin tai ihmissuhteisiin.
Mulla on oikeus valita tasoistani seuraa. 

Varaan huomenna myös konsultaatioajan kirurgille. Toteutan vihdoin 12-vuotiaasta saakka uinuneen unelmani, ja jos jollakulla on siitäkin mussuttamista, voi suksia Sudaniin bikinilomalle. 

Tää on mun elämä, mun keho, mä saan päättää mihin tän kaiken käytän. Jos se tekee musta pahan ihmisen, olkoon niin. Ja ne "läheiset", jotka tulevat vielä tekemään mulle listaa mitä saan ja mitä en saa tehdä: En koskaan kysynyt teiltä lupaa yhtään mihinkään.

Tuun bloggaamaan koko jutun myös sellaisenaan kuin se on.
Nyt ihan oikeesti tarkotuksena ostaa se iPhone5, ja vitun blingit glitterit massiiviset kuoret. Saa sitten bloggailtua ja kuvattua koko homman ja julkastua glittervoimin ja suuremmalla näytöllä ;)
Kuten Andy McCoy totesi julkkis BB:ssä: "Mä teen mitä mä haluun"

I remember standing in the mirror
Searching for a winner but I didn’t see it in her
Now I’ve gone from a zero to a super-hero

The Bitch is back. Nyt on turha kusta enää mun muroihin ;) 
Ja odottakaa vaan jotka ootte sen nyt tehneet.... 
Tää nainen ei kumarra ketään, seuraa ketään tai unohda periaatteitaan kenenkään takia,
eikä olis pitäny tuhlata edellistä kolmea viikkoa sellaseen.

Älkää koskaan antako periksi, älkääkä antako kenenkään kohdella teitä tavalla jolla ette halua.
Ootte paljon paremman arvoisia. Kukaan ei saa koskaan tehdä teille asioita joita ette halua ja piste.
Te päätätte itsestänne, kehoistanne ja elämästänne. 
Teidän ei koskaan tarvitse vajota alas kenenkään muun takia.
Pysykää upeina ja loistakaa! 

23. syyskuuta 2013

There is nothing but suffering if you decide so

Change the way you think, and things start to change.


Ohhoi. Ihmiset jotka vaativat kunnioitusta, mutta eivät itse kunnioita ketään ja sitten itketään kun kaikki kaverit ja ystävät lähtevät lätkimään eivätkä ota yhteyttä?
Kuinka vaikeaa on katsoa peiliin? Jos on kaikille itse kusipää ja pistää aina itsensä ja omat ongelmat muiden edelle, kuinka voi olettaa että kukaan haluaisi enää olla tekemisissä.

Omat ongelmat ovat tärkeimpiä ja kaikki planeetat pyörivät hänen ympärillään, muiden ongelmille voi myös suoraan haistattaa vitun koska itsellä on (olevinaan) niin vitun vaikeaa.
Sitä saa juuri mitä tilaa ja ansaitseekin.

Se oli yksi surkea viikonloppu. Kuvottaa, oksettaa, pyörryttää ja sain viettää koko kolmipäiväisen yksin. Pahoinvoinnin seurauksena jostakin päin elimistöä tulee aina verta, ärtyneet limakalvot, vatsa, munuaiset? Ongelma ollut jo useamman vuoden, eikä koskaan löytynyt lääkärissä kummempaa kun pikkuhaavoja elimistössä.
Oon myös epäillyt että munuaisissa on jotakin vikaa samantyylisten veritapausten johdosta. Jippii.
Imusolmukekin on turpoillut tässä säännöllisesti kolme viikkoa.
Nuori ihminen ja keho krakaa? Pakostikin huolestuttaa välillä.

Onneks oon aina ollu luova lapsi huonoinakin päivinä, ja pistin käyntiin tee-se-itse Brasilian loman!
Brasilian loma päättyi kuitenkin onnellisesti ja ihana ystäväni kävi polttamassa muutaman tupakan ja juoruamassa. Piristää aivan 101% ja huomasin hymyileväni loppuyön.

Ja mikäpä piristää paremmin ikisyömäriä kuin pizza ;)

21. syyskuuta 2013

It's not my fault she looked at me

So if love is a chess game, check mate
Annan käden, se on sun valinta tartutko siihen.
Miksei ihmiset voi suoraan ilmaista mitkä on fiilikset? Kaikki tulee ilmi vasta kun pää hajoaa.

Jos vihataan niin sitten vihataan, ookoo. Jos rakastetaan niin revitään ne vaatteet pois päältä perkele ja käydään päälle. Eikun? Vain VR venaa rauhassa.
Pointti, näyttäkää ne tunteenne, oli ne sitten miten tulisia tahansa!

Mä oon kyllästynyt arvuuttelemaan että pitääkö joku musta vai päinvastoin.
Jos ei selvinpäin niin edes tasoittavan voimalla.

Tässäkin tapauksessa "Tee muille kuten toivot itsellesi tehtävän" pätee. Jos mä tykkään/pidän/rakastan, haluan myös näyttää sen kuten se on. Vihan voi ilmaista asiallisemminkin, mutta kunhan ei hymyillä päin naamaa kun tavataan...

Mä tahdon ne ihmiset, jotka uskaltaa palaa kirkkaasti ja tarvittaessa polttaa itsensä pelissä. Sillä asenteella mä oon päättänyt elää. Me ei eletä täällä ikuisesti...

Ja kuten ihanin Enna jaksaa muistuttaa;
Joten rakastakaa ja saatana antakaa mennä täysillä! 

20. syyskuuta 2013

These guys don't like me - cause their girlfriends do

Mun perjantai alkoi yllättävän hyvin, olin ajoissa, vieläpä Helsingin keskustassa. Loistavassa seurassa, vaikkakin yleisesti heikossa hapessa. Ihmiset ovat olleet mulle tänään ihan megaystävällisiä ja jättäneet myös viestein tosi kauniita sanoja. 
Päivän parhaat uutiset tulivat kuitenkin 13.30 aikaan puhelimitse, ja mun ei kuulemma tarvitsekaan raahata valtavaa latinoperäsintäni käräjäoikeuteen todistajaksi ensiviikolla. Tipahti ainakin 100kg painoa sydämeltä.

Mun perjantai jatkuu pizzalla ja kokiksella, myöhemmin päiväunilla 


Ihanista ihmisistä puheenollen... Oon sanaton 
Odotan itse niin innolla rakkaan Ennan pornomajan avajaisia = Tupareita. 
Jokapäivä ihan pähkinöissä siitä asti kun sain kutsun. Ennaennaenna 

Pidemmittä puheitta... Nauttikaa viikonlopusta! Känniääliötä ei jätetä ;)

17. syyskuuta 2013

Talk shit! I wish you would

One stronger than the strongest drug you've ever had
Mix 'em all together and I would still be twice as bad


Aivan uskomaton herätys. Saatana mitä paskapuhetta aikuisten suusta ilman mitään todenperäistä pohjaa. Aikuisten, joilla on jo parhaimmillaan lapsia.
Kenen tässä siis pitäisi olla roolimalli?!

Kyseessä oli muutama ihminen, joista oikeasti pidin. Aina hymyillään, jutellaan, opastetaan, autetaan... Sitten mustamaalataankin seläntakana NORJAAN saakka!?
Mulla meinasi oikeasti päästä itku sillä oikeasti pidin näistä ihmisistä.

Aamulla myös soiteltiin käräjäoikeudesta, pitäisi lähteä todistamaan ja kerran jo kieltäydyin. Tällä kertaa tuli ihan uhkailun kanssa. Mikä helvetin velvollisuus mulla on virua vasten tahtoani arkiaamuna käräoikeudessa sairauden kanssa kun muut asianomaiset istuvat perseillään kotona tyytyväisinä!?
Ei ole saatana mun ongelma.

Mutta arvatkaas mitä? Mä käännän tän tässä ja nyt voitoksi.
Ja mä meen oikeesti kertomaan kaikille mitä mä niistä ajattelen, rehellisesti ja avoimesti.
Mä olen vihainen ja täysin loppu tähän perseilyyn.

Anna mä vittu sanon, seuraavana räjähtää.

Mä oon niin vitun täynnä nyt kaikkea. Nyt loppuu vittu pelleily.
Mä oon heränny aamulla itkemään ja seinään on lentänyt puhelin pariin otteeseen ja seuraavana alan heitellä tällä menolla ihmisiä.

16. syyskuuta 2013

It's mayhem 'til the a.m


Maailman virkein ja iloisin anti-darra. Edelliseen postaukseen liittyen.
Ps. 452 tykkääjää facebookissa! 

I started out to find my dream
I gave it all
But nothing worked 'till I found you
I knew I had to take a chance
I made the call
Sometimes you've got to follow through

15. syyskuuta 2013

With you, I'm not afraid

Vietin tänään todella upean päivän, illan ja yön. Sanat ei riitä.
On melkein tanssittu pöydillä ja laulettu täydessä baarissa Britneytä feat. paras ystävä.
Ilta jatkui aamuyöhön vähän erilaisissa merkeissä ja tärisen edelleen koska sain kaiken sanottua mitä oikeasti tarkoitan, hyvässä mielessä.

On todellista onnea omistaa ystävä, joka ei tuomitse ja joka ravistelee ne kuset päästä kun kukaan muu ei uskalla tai halua. On puhdasta onnea että omassa elämässä on tällaisia ihmisiä.

Mä olen todellakin ollut maailman suurin kusipää kuluneen viikon aikana ja kadun sitä enemmän kuin mitään muuta. Oon sanonut jotain todella rumaa tarkoittamatta sanaakaan koska muhun itseeni on sattunut ja pyrin suojautumaan hyökkäämällä ensin. Mä oon ollut niin saatanan typerä ja toivon etten herännyt liian myöhään...

Nyt mä myös tiedän mistä on tässä on kyse.
Mä en pelkää enää että muhun sattuu. Mä pelkään että suhun sattuu.
Ainoa asia mikä merkitsee, on sun hyvinvointi.

Toivon koko sydämestäni pelkkää hyvää, pelkkää onnea, vaikka se onnellinen elämä ei sisällyttäisi mua.
Jos oikeasti rakastaa, on ihan sama mitä itselle käy kunhan toisella on kaikki hyvin.


Tää ei ole itsemurhakirje, päinvastoin, tää on ennakkovaroitus mun uudesta heräämisestä.

14.9. Tampereella koiraharrastajaystäväni oli myös bongannut BitchBlog by Lita -hupparin suuressa yleisötapahtumassa. Wau, ihan valtavimmat kiitokset!
On oikeasti todellista onnea nähdä ja kuulla kuinka n.1000 ihmistä lukee päivittäin tätä blogia, jättävät kommentteja, tykkäilevät facebookissa ja vieläpä kantavat teemahupparia päällään. Siis wau.
Rakastan teitä!

Mä oon herännyt ja eräällä erittäin spesiaalilla ihmisellä on siinä suuri osa. Oon tutustunut paremmin ihmiseen, joka on pistänyt mun puoli elämänfilosofiaa uusiksi. Ennen en koskaan antanut periksi missään enkä kenellekään, mutta näköjään vanha kettu oppii uutta. Ihminen joka saa mut seuraamaan kiltisti hymyillen, sen on pakko olla jotain aivan käsittämätöntä.
En voi sanoa että olen tavannut jonkun, sillä kyseessä on vanha tuttavuus, mutta tässä mä oon kerrankin, jokaikinen suojamuuri poissa.


Kaikki nää mun päivitykset täällä ja facebookissa. Ne on just sitä mitä parhaat teistä ajattelee sen olevan.
Mä meinasin kävellä onneni ohi, meinasin - Onneksi oli ihmisiä avaamassa mun silmät.

: Lita

11. syyskuuta 2013

You cross the line and there's no turning back

Pitäny kirjottaa tästä jo pitkään, mutta teen sen nyt.


Mitä täällä tapahtuu? Mikä kiire nuorilla nykyään on?

Ollaan jo pitkään oltu ystävän kanssa IRC-Galleriapoliiseina näille jailbaiteille jotka avoimesti jakelevat tissikuviaan ja flirttailevat sen +10vuotta vanhempien miesten kanssa.
Esillä on facebookit oikeilla nimillä, paikkakunnat, sähköpostit ja joillain jopa puhelinnumerot.

Eivätkö nykyvanhemmat opeta lapsilleen nettikäyttäytymistä? Eivätkö nykyvanhemmat vahdi mitä nuori tietokoneella tekee? Oma äitini pyysi välillä näyttämään nettiprofiilit ja tarkisti millaisia kuvia mulla oli. Mulle myös opetettiin "netiketti" samantien kun tietokoneesta tuli ajankohtainen.

Joskus se on myös meidän kanssaeläjien velvollisuus sanoa kun menee yli. Nettigallerioissa olemme ystäväni kanssa suoraan kirjoittaneet näille nuorille ja pyytäneet heitä miettimään provosoivia kuviaan uudestaan.
Lähempänä 18vuotta saa sitten hölmöillä omalla vastuulla.

Tämä koskee myös lasten vanhempia. Älkää postailko lapsistanne kuvia nettiin. Älkää etenkään vähissä vaatteissa. Jos perhekuvia haluaa näyttää kavereille, sen voi tehdä illanistujaisissa tai perustaa täysin yksityisen albumin mikä näkyy vain muutamalle kaverille.
Lasten kylpykuvat eivät kuulu nettiin, eivätkä ~13vuotiaiden bikinikuvat.
Netissä omasta lapsestaan kannattaa käyttää vain lempinimeä tai pelkkää etunimeä.

Olen kauhuissani kun näen hyvin nuoria tyttöjä perjantai- ja lauantai-iltoina pimeällä keskellä Tikkurilaa vähissä vaatteissa. Hädintuskin itse uskallan kulkea täälläpäin pimeän aikaan, niin miten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa siihen aikaan liikkeelle?
Ja mulla on sentään kolme suojelukoulutettua koiraa!

2013 ei ole vuosi 1960. Ajat ovat muuttuneet ja nyt jos milloin kannattaa ajatella lapsien ja nuorten turvallisuutta, netissä ja oikeassa maailmassa.

9. syyskuuta 2013

Without a sense of confidence

Viikonloppu iski päin näköä.
Oon taas niillä rajoilla etten anna enää kenenkään päästä koskaan lähelle.
Oon ollu taas liian kiireinen kusemaan muiden muroihin, etten tajunnut mikä on tärkeetä ja että tuolla on ihmisiä jotka tarvii mun tukea just nyt kaiken kanssa.

En käsitä miten oon päässy taas sekoittamaan oman todellisuuteni ja siitä on joutunut kärsimään moni.
Eräs hyvin rakas ystäväni ravisti mut maanpäälle viikonloppuna ja onneksi teki niin. Kiitos.

Mun täytyy kasvaa aikuiseksi NYT. En voi jatkaa tällaista pelleilyä enää.

Kaikki ystävät jotka luette tätä, anteeksi etten ole ollut teitä varten. Oon ollut ihan kaikkialla muualla kuin siellä missä pitäisi olla.
Tälläkin hetkellä tekee mieli paeta 4800km etelämpään henkeni edestä, mutta vanhimmainen koirani oireilee jo nyt omaa henkistä katastrofiani, joten mun tarvii nyt vaan korjata kaikki big time.

Nyt tekee mieli masennus-shoppailla. Oon vähän kuolaillut sitä iPhone vitosta, ja uutta kameraa.
ja tissejä. lol.

5. syyskuuta 2013

I didn’t know how my love would turn out

En oo koskaan ollu varma uskonko kohtaloon, mutta viimepäiväisten tapahtumien johdosta on ehkä pakko.
Muistutan kaikkia upeita lukijoitani - puhukaa tunteistanne suoraan ja voitte yllättyä erittäin positiivisesti.


Kun tapaat sen ihmisen joka pystyy vielä pinkistä ja glitteristä huolimatta ymmärtämään ja on nähnyt vahingossa jo ne rumatkin puolet. Se ihminen jolle sä oot ollut kusipää oman epävarmuutes takia ja se on vieläkin siinä... Ja sitten se loputon määrä eläintenkarvaa - Jos se ei aja pois toista niin eikai sitten mikään?

Se ihminen, joka vie jopa multa sanat suusta ja jättää mut hiljaseks, se on jotain spesiaalia se.
Mun tapa ilmaista asiat on aika kröh suora, ja sillä sitä on tullut eroteltua jyvät akanoista vahingossa.



Mä oon kamala kiroileva nainen joka ei pelkää räksyttää isommille kavereille, mutta kun kerran elämässä lasken suojamuurini, oonkin arka pikkutyttö.
Mulla on ihan vaan lievä Mariskan Tarkasta Tämä-syndrooma ;)
"kulman takaa
voin keskarii näyttää mielipiteitäni jakaa
isoille koville vihollisille
ja juosta karkuun kotioville
mut jos kiinni jään mullon hihassa ässä
kun itkusilmässä ja räkänenässä"



Kai mä vaan koitan sanoa että joskus on okei ottaa elämässä turpiinsa ja nousta sieltä uudestaan.

Tähän väliin mulle tuli puhelu ja veti mut ihan jäihin. Tiesin että kirjoittaminen tyssäisi just tähän.
Liittyen nimenomaan siihen että mun suojamuuri on laskettu ja tärisen paniikissa että mitä tulevaisuus tuo.
Mä tiedän mitä haluan, mutta en jaksa vastata tekemisistäni kokoajan muille.


Nyt mä oon itseasiassa niin paniikissa etten uskalla edes käyttää pentukoiraa kusella ilman koko laumaa.
Äff mikä luuseri. Rohkeampaa loppuviikkoa kaikille lukijoille!

2. syyskuuta 2013

Come and kiss me boy

Jotkut ihmiset todellakin saavat mut säteilemään 
Sellaiset ihmiset taitavat olla juuri niitä joista täytyy pitää kiinni 

Kesä saattaa ehkä olla ohi, mutta kuuma on ;)
"Vuodenaikojen kierrossa Leijonan aika on kesän lämpimintä aikaa, jolloin luontokin keskittyy vain nauttimaan Auringon valosta ja lämmöstä täysin siemauksin."
Leijonan aika on ehkä kalenterissa mennyt, muttei mun kohdalla...

Pitäkää kiinni niistä ihmisistä jotka valaisevat synkimmänkin maanantain ja sulattavat tarvittaessa vaikka Siperian. Se ihminen, joka kuumentaa monella tavalla, on kaiken vaivan arvoinen 

So baby whenever you're ready...

You got the kind of love that I want
Siis te ette usko miten selvinpäin mä oon ollu koko kesän. Tajusin alkoholisoituneeni viimeeksi Emilian mökillä kesäkuun alussa, järkyttävää, olen tulossa vanhaksi.
Onneksi asian voi korjata, ja täällä juhlitaankin jälleen perinteistä halloweeniä, ja mukana on toivottavasti uusia naamoja, uusia ystäviäni.
Juhlaan olisi todellakin syytä, mikäli seuraatte toista blogiani... Menestystä on tullut.

Mä oon juossut koko kesän ihan persepeikkona ympäri Suomea ja katsonut maailman parhaimpia leffoja.
Bruno ja Lesbovampyyrintappajat, parhautta. Suosittelen.

Tänään heräsin klo.17 ja kaikkien näiden eroottislaatuisten unien jälkeen en halua enää ikinä mennä nukkumaan. Huhhuh mitä henkilövalintoja taas. Seuraavalla kerralla jälleen pokka pitää kun näkee näitä ihmisiä.

Mulla on outo tapa ajaa kaikki mahdollisesti mukavat ihmiset mun elämästä. Kaikki joista oikeasti voisin pitää, ajan pois. Kun en ehdi kiintyä, ei satu niin kovasti menettää/tulla torjutuksi?
Jos pidän jostakusta todella, ajan hänetkin pois olemalla jollain tasolla törppö.
Ehkä olis aika ottaa härkää sarvista ja katsoa itteäni silmiin reippaasti, ja olla ihminen. Oon tehnyt jo aloitteen korjata välejäni ihmisiin, joiden kanssa oon vahingossa käyttäytynyt näin. Nyt vaan on nähtävä mitä tulevan pitää ja valmistauduttava siihen että voi sattua kipeesti.


Ehkä se syy miksi mä uppoudun liikaa koiraharrastukseeni, on se etten ole ihmisenä tarpeeksi hyvä, tarpeeksi hoikka, kaunis tai viisaskaan.
Ihmiset voi satuttaa, mutta koirat rakastavat vaikka multa puuttuis pää.
Oon pelännyt kuollakseni lähestyä ihmisiä, koska koen olevani liian huono heille.

Parempaa maanantaita kaikille!